Mikä on työn osuus remonttitarjouksessa ja miksi se ratkaisee kotitalousvähennyksesi

Kaksi samanhintaista remonttitarjousta voivat erota toisistaan sadoilla euroilla — ei hinnan, vaan verottajan takia. Kotitalousvähennyksen saa nimittäin vain työn osuudesta, ei materiaaleista, tarvikkeista tai matkakuluista. Siksi työn osuuden erittely on remonttitarjouksen tärkein yksittäinen rivi.

Mitä työn osuus tarkoittaa?

Remontin kokonaishinta koostuu karkeasti kolmesta osasta: työstä, materiaaleista ja sivukuluista (esim. matkat, jätemaksut, telineet). Työn osuus on se osa laskusta, joka maksetaan kotonasi tehdystä työstä — asentajan, kirvesmiehen tai maalarin työtunneista arvonlisäveroineen. Vain tämä osa oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

Työn osuus vaihtelee remonttityypeittäin huomattavasti. Suuntaa antavia tyypillisiä osuuksia kokonaishinnasta:

• Maalaus ja tapetointi: noin 70–85 % (materiaalit halpoja, työ pääosassa)
• Sähköremontti: noin 60–75 %
• Kylpyhuoneremontti: noin 50–60 %
• Lattiaremontti: noin 40–60 % materiaalivalinnasta riippuen
• Keittiöremontti: usein vain 30–40 % (kalusteet ja kodinkoneet maksavat)

Jos tarjouksessa keittiöremontin työn osuudeksi on merkitty 80 %, jotain on pielessä — joko erittely on tehty huolimattomasti tai työn osuutta on paisuteltu vähennyksen maksimoimiseksi. Jälkimmäinen on veroriski sinulle, ei urakoitsijalle.

Kotitalousvähennys 2026 lukuina

Vuonna 2026 kotitalousvähennys remonttityöstä on 35 % työn osuudesta (sis. alv). Enimmäismäärä on 1 600 € henkilöä kohden vuodessa, ja omavastuu on 150 € henkilöä kohden. Puolisot voivat molemmat käyttää oman vähennyksensä, jolloin kotitalouden yhteenlaskettu hyöty voi olla jopa 3 200 €.

Erikoistapaus on öljylämmityksestä luopuminen: siinä vähennys on 60 % työn osuudesta ja katto 3 500 € henkilöä kohden (voimassa vuoden 2027 loppuun). Öljylämmitysremontin ja tavallisen remontin vähennykset lasketaan yhteen samaan 3 500 euron kattoon.

Esimerkki: kylpyhuoneremontti maksaa 12 000 €, josta työn osuus on 55 % eli 6 600 €. Vähennys on 35 % × 6 600 € = 2 310 €, josta vähennetään 150 € omavastuu — mutta koska henkilökohtainen katto on 1 600 €, saat 1 600 €. Puolisoina saisitte 3 200 €. Remontin todellinen hinta on siis 8 800–10 400 € maksajien määrästä riippuen.

Miksi erittely kannattaa vaatia aina

Verottaja ei arvaa työn osuutta puolestasi. Jos laskussa on vain könttäsumma, vähennystä ei välttämättä myönnetä lainkaan — tai joudut jälkikäteen pyytämään urakoitsijalta erittelyä, jota ei aina enää saa. Vaadi erittely jo tarjousvaiheessa: silloin näet myös, mistä hinta oikeasti muodostuu, ja pystyt vertailemaan tarjouksia reilusti.

Toinen edellytys vähennykselle on, että yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Tarkistat tämän maksutta YTJ-palvelusta Y-tunnuksella. Jos yritys ei ole rekisterissä, et saa vähennystä, vaikka kaikki muu olisi kunnossa.

Kolme käytännön ohjetta

1. Pyydä tarjous, jossa työ, materiaalit ja sivukulut ovat omilla riveillään — ja sama erittely lopulliseen laskuun.
2. Tarkista, että työn osuus on remonttityypille uskottava. Liian suuri osuus on sinun veroriskisi.
3. Varmista yrityksen ennakkoperintärekisterimerkintä YTJ:stä ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Kun työn osuus on selvillä, näet remontin todellisen hinnan — sen, mitä maksat vähennyksen jälkeen. Se on luku, jolla tarjouksia kannattaa vertailla.